Kirjoittaja: Ulla Suutarinen, ELL                                                                                                               Tikkurilan Eläinlääkäriasema                                                                                                                       Vernissakatu 6, 01300 Vantaa                                                                                                                     puh. 09 857 2113                                                                                                                              

KOIRAN IHOTTUMAT JA RUOKA-AINEYLIHERKKYYS

Ne voidaan jakaa karkeasti kutiseviin ja kutisemattomiin.  Kutisevat ovat huomattavasti tavallisempia kuin ilman kutinaa esiintyvät ihottumat.

Kutinaa aiheuttavat tavallisimmin ulkoloiset, yliherkkyydet ja allergiat.  Myös tulehtunut iho kutisee.

Kutisemattomat ihosairaudet liittyvät yleensä umpieritysrauhasten sairauksiin.

Monet ihotaudit oireilevat samalla tavalla.  Usein on mahdotonta löytää syytä ilman tutkimuksia ja diagnoosin selvittämiseksi vaaditaan omistajalta yhteistyötä ja kärsivällisyyttä.                                                        Yhteistyö hoitavan eläinlääkärin kanssa on tärkeää.  Oikotietä ei ole olemassa, valitettavasti.

Syyn selvittämiseksi tutkitaan ihon muutoksia, raapenäytteitä ja soluja, tarvittaessa otetaan verinäytteitä ja koepaloja.

ULKOLOISET

Ulkoloisten löytäminen voi olla vaikeaa ja usein niiden poissulkemiseksi koiralle annetaan lääkitys ulkoloisten häätämiseksi.

IHOTULEHDUS

Seuraavaksi hoidetaan mahdollinen ihotulehdus.  Se vaatii usein pitkän, jopa useamman kuukauden mittaisen antibioottikuurin.  Tulehduksen paranemisen varmistamiseksi koira tutkitaan ennen kuurin loppua.                 Jos kutina jatkuu, lähdetään selvittämään kutinan syytä.

RUOKA-AINEYLIHERKKYYS

Kutinan tavallisin syy on atopia eli pölyallergia, toiseksi tavallisin on ruoka-aineyliherkkyys, useilla koirilla on molemmat.

Ensin tutkitaan, onko koiralla ruoka-aineyliherkkyys.

Ainoa luotettava vaihtoehto on dieettikokeilu. 

Verinäytteestä tutkittava ruoka-aineyliherkkyystesti on erittäin epäluotettava, koska verinäytteissä tutkitaan vasta-aineiden määrää, mutta ruoka-aineyliherkkyydet voivat ilmetä myös muulla kuin vasta-ainevälitteisen reaktion kautta. 

Ruuaksi pyritään valitsemaan yksi valkuainen ja yksi hiilihydraatti, mieluiten sellaiset, joita koira ei olisi aikaisemmin syönyt.  Kahden kuukauden kokeilun aikana ei tarvita lisävitamiineja tai hivenaineita.

Toinen vaihtoehto on  syöttää koiralle ruoka-aineyliherkkyyden varalle tehtyä kuivamuonaa, jossa valkuainen on hydrolysoitu eli pilkottu niin pieneksi, ettei se aiheuta yliherkkyysreaktiota, esim. Royal Canin Hypoallergenic tai Hill´s z/d.

Ruokavaliokokeilun onnistumisen tärkein asia on ehdoton pitäytyminen dieetissä.  Mikäli koiralle annetaan silloin tällöin jotain muuta, menettää dieetti merkityksensä ja saattaa johtaa väärään diagnoosiin ja jopa koiran elinikäiseen tarpeettomaan hoitoon lääkkeillä, joilla on pahoja sivuvaikutuksia ja jotka voivat ovat hyvinkin kalliita.                                                                                                                                      Ruokavaliosta lipsuminen kannattaa siis kertoa hoitavalle eläinlääkärille.

Jos koiran kutina ja iho-oireet loppuvat ruokakokeilun aikana, oireiden syynä on todennäköisesti jokin koiran aiemmin syömä ruoka-aine.  Joskus koiran oireet vähenevät ruokavaliokokeilun aikana muusta syystä.          Ruoka-aineyliherkkyyden varmistamiseksi koiralle tulisi oireiden hävittyä antaa ruokaa, jota se on aiemmin syönyt.  Mikäli oireet palaavat, koira on ruoka-aineyliherkkä.  Mikäli oireet eivät palaa, johtuu oireiden väheneminen muusta syystä.

Ruoka-aineyliherkkyysdiagnoosin varmistaminen on tärkeää!

Altistamisen jälkeen koiralle syötetään taas ruokaa, jolla se on saatu oireettomaksi.

Kun koira on jälleen oireeton, voidaan etsiä lisää sille sopivia ruokavaihtoehtoja.  Yksi uusi ruoka tai ruoka-aine kerrallaan lisätään dieettiin.  Kahden viikon ajan seurataan tilannetta.  Jos oireita ilmaantuu (tavallisimmin kutinaa), ruoka ei sovi, jos ei, voidaan se lisätä hyväksyttyjen listalle.

Mikäli kahden kuukauden ehdottoman dieetin aikana oireet eivät helpota, on todennäköistä, että koira on atoopikko.

ATOPIA

Tavallisin pölyallergian aiheuttaja on pölypunkki.

Mikäli koira oireilee vain tiettynä vuodenaikana, voidaan siitä vetää johtopäätöksiä mahdollisesta syystä, esim. siitepölyallergia oireilee vain siitepölykautena.

Atopian hoitoon on useita vaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei paranna koiraa kokonaan.

Voidaan käyttää siedätyshoitoa, joka vähentää allergiareaktiota.  Siedätyshoidon aloittamiseksi tutkitaan, mille koira on allerginen joko verinäytteestä tai ihotestein.  Ilman atopiadiagnoosin varmistamista otettu allergiatesti voi antaa virheellisen tuloksen, joten tässäkään tapauksessa ei ole oikotietä diagnoosin tekemiseksi.  Siedätyshoitoa jatketaan koiran loppuelämän ajan.

Myös oireiden lääkitseminen on mahdollista.

Kutinaa lievittävillä shampoilla ja suihkeilla ja omega-3-rasvahappovalmisteilla saadaan oireita hillittyä ja koira voi pärjätä ilman muuta hoitoa.  Ruokavalio auttaa osaa atoopikoista.

Kortisonilääkitys lievittää oireita, mutta sillä on pitkäaikaiskäytössä paljon sivuvaikutuksia.

Uusimpia lääkkeitä atopian hoidossa on siklosporiini, joka on hyvä lääke ja sillä on vähän sivuvaikutuksia, mutta se on erittäin kallis.

Harvinaisempien ihosairauksien diagnosoimiseksi tutkitaan verinäytteitä ja koepaloja.